pieni korjaus hancockin piiseihin

taisin kirjoitella, etta kaksi viimeista biisia olisivat olleet "watermelon man" ja "cantaloupe island". nainhan ei ollut asiain laita vaan viimeinen biisi oli "cantaloupe island" ja encorena tietenkin "chameleon".. hatapaissani kirjoittelin ihan mita sattuu.. ;)

1. kirjoitustehtava tehty

jeh! ensimmaisen kirjoitustehtavan sain valmiiksi ja viela olisi kolme (hieman pidempaa..) jaljella. aikaa kotiin lahtoon on kuitenkin "vain" kuukausi jaljella. tehtavanantona oli vertailla kahta Milesin eri aikoina tehtya levytysta kappaleesta "Four". oli oikein mukava vahan paneutua esityksien eroihin ja tehda pienta analyysia. huomasin myos oppivani jotain lisaa jazzin saloista, ainakin harmonian hahmottamisen tasolla. muutama kysymys on kylla opettajalle, joka on mahdoton jazz-intoilija, paikallaan, kun maanantaina kirjoituksen palautan.
ja lisaksi englanniksi esseen kirjoittaminen tuntuu luonnistuvan kuin itsestaan, koska wordin sanalaskuri hyrraa huomattavasti nopeammin kuin suomeksi kirjoittaessa.. ;) elakoon kaikki ne artikkelit ja irrallaan kirjoitettavat prepositiot!

vahan alkaa myos jannittamaan muutaman viikon kuluttua olevat soittokokeet, joissa pitaisi rummulla "saestaa" solistia ja harpun varressa esitella muutama soolokappale. no, onneksi on viela tuota reeniaikaa vahan jaljella. rumpu ei huolestuta niinkaan vaan tuota harppu. harppu on ehka maailman hankalin soitin.

viikonlopuksi ei talla haavaa ole sen kummempia suunnitelmia, paitsi sushia syodaan. ja ehkapa kavaistaan tutustumassa johonkin uuteen livemusapaikkaan muutaman stoutin verran.

terveisia herbie hancockin konsertista! ja uusi koti.

aivan. jazz-legenda kavi taalla viime viikolla ja pakkohan sille keikalla oli paasta. ja viela melko edullisesti, koska liput olivat 40€ kipale. soivana materiaalina oli uudempaa tuotantoa ja viimeinen biisi oli "watermelon man" ja encorena "cantaloupe island".. jokaiselle jotakin ;) bandi koostui aikas nuorista, mutta sitakin ansioituneista muusikoista ja vanha Herbiekin oli oikein vetreassa kunnossa. myos huuliharpisti oli sekstettiin eksynyt, mika oli iloinen yllatys. kokoonpano oli siis: rummut, basso, piano, kitara, foni ja huuliharppu. saliaani oli ihan kohdallaan ja parani kylla keikan loppua kohden huomattavasti alun aika "kuivan" saundin jalkeen. ensimmaisissa biiseissa ei rumpuja ollut pa:n laitettu jostain syysta ja aanikuva jai vahan huonoksi, mutta parannusta tuli myohemmin. sellainen keikka-arvostelu talla kertaa..
muutenkinhan täällä on edullista ja ilmaista live-musaa mielinmäärin, josta keikkajärjestäjät voisivat suomessa ottaa mallia. luonnollisesti myös kalliimpia keikkoja löytyy, mutta pääsääntöisesti hivenen halvempaa taalla on keikoilla käydä.

usko ei ihan lopullisesti vielä mennyt myoskaan paikallisten suhtautumista terveydelle haitallisiin asumisolosuhteisiin. :) eli toisin sanoen saimme uuden asunnon, joka on aivan huikaiseva verrattuna edelliseen (tietty..). neljäs kerros ja upea maisema yli kaupungin kattojen! asunnossa on vielä hivenen uuden maalin tuoksu ja paistinpannua ei löytynyt, mutta eipä haittaa kunhan homettakaan ei ilmesty meidän tässä asumisen aikana. ikkunat eivät hirveän tiivit ole, joten ainakaan ilmanvaihdossa ei ole onkelmaa.. kyllä olisi irlantilaisella rakennusinssillä ihmettelemistä siinä miten talot ovat suomessa rakennettu. ;) ja on täällä myös televisio. which is nice.

mitäs tänne muuta. harppuja olen yrittänyt katsella ja tullut siihen tulokseen, että vietävän kalliita ovat. lähtöhinta tuntuu olevan reilusti 1000€:n tuolla puolen. olin saanut harhaluulon edullisista harpuista, koska törmäsin yhteen eräässä liikkeessä, mutta joka paljastui lähemmän tarkastelun tuloksena ilmeisen soittokelvottomaksi. enemmän siis näyteikkunakappale.. joudun ehkä tyytymään hivenen edukkaampaan malliin. kotiin sellainen olisi jok tapauksessa mukava saada.

esseitä en ole vielä alkanut kirjoittamaan, mutta ajatustasolla töitä teen jatkuvasti. ;) miles davis-esseen aiheeksi taitaa muodostua muutama milesin soolo "kind of blue" albumilla, joita olen blokkaillut ja muistiin laittanut. kirkonkello-kurssille tehtävään esseeseen aiheet saimme vasta viime viikolla, joten syy ei ole ollut yksin minun..

viime viikonloppuna teimme myos hivenen matkailua ja kavaisimme rannikolla katsastamassa irlannin suosituinta nahtavyytta eli Moherin kallioita. ja hienot ja korkeat olivat. onneksi myos saa oli puolellamme, joskin hivenen tunkkainen bussi-ilma ja mutkaiset tiet saivat pienen paansaryn aikaiseksi. seuranemme oli myos Paman entinen kamppis Susanna, joka oli meita lontoosta tullut tervehtamaan. kuvia saatan laittaa seuraavalla kerralla..

tóg go bog é!

halloween on irlantilainen juhla!

ja juuri tulleen tiedon mukaan halloween onkin lähtöjään irlannista, jonka ameriikkalaiset (tietenkin) ovat muuttaneet nykypäiväiseen (=kaupalliseen) muotoonsa... niinpä niin..

muutamia kuvaloisia sekalaisesti..