kohta kotio..

..mutta sita ennen on/oli koettava viela viimeiset tulikokeet eli soittonaytteet harpusta ja kelttirummusta ja iirinkielen suullinen koe.

iirinkieli meni jo maanantaina ja jannitti aivan kauheasti miten tuo ymmarryspuoli tulee hoidetuksi, mutta opettaja nyokkaili siihen malliin, etta lapi meni. :)
rumpukoekin oli juuri ja oli oikein mukavaa soitella vahan trad-musaa. aion kayttaa tuota "trad" ilmausta jatkossa varmasti kyllastymiseen asti. ;)

tassa odottelen viela harppukokeen alkua ja sitten alkaisi olla tama lukukausi, viimeista esseeta lukuunottamatta, paketissa.

pieni korjaus hancockin piiseihin

taisin kirjoitella, etta kaksi viimeista biisia olisivat olleet "watermelon man" ja "cantaloupe island". nainhan ei ollut asiain laita vaan viimeinen biisi oli "cantaloupe island" ja encorena tietenkin "chameleon".. hatapaissani kirjoittelin ihan mita sattuu.. ;)

1. kirjoitustehtava tehty

jeh! ensimmaisen kirjoitustehtavan sain valmiiksi ja viela olisi kolme (hieman pidempaa..) jaljella. aikaa kotiin lahtoon on kuitenkin "vain" kuukausi jaljella. tehtavanantona oli vertailla kahta Milesin eri aikoina tehtya levytysta kappaleesta "Four". oli oikein mukava vahan paneutua esityksien eroihin ja tehda pienta analyysia. huomasin myos oppivani jotain lisaa jazzin saloista, ainakin harmonian hahmottamisen tasolla. muutama kysymys on kylla opettajalle, joka on mahdoton jazz-intoilija, paikallaan, kun maanantaina kirjoituksen palautan.
ja lisaksi englanniksi esseen kirjoittaminen tuntuu luonnistuvan kuin itsestaan, koska wordin sanalaskuri hyrraa huomattavasti nopeammin kuin suomeksi kirjoittaessa.. ;) elakoon kaikki ne artikkelit ja irrallaan kirjoitettavat prepositiot!

vahan alkaa myos jannittamaan muutaman viikon kuluttua olevat soittokokeet, joissa pitaisi rummulla "saestaa" solistia ja harpun varressa esitella muutama soolokappale. no, onneksi on viela tuota reeniaikaa vahan jaljella. rumpu ei huolestuta niinkaan vaan tuota harppu. harppu on ehka maailman hankalin soitin.

viikonlopuksi ei talla haavaa ole sen kummempia suunnitelmia, paitsi sushia syodaan. ja ehkapa kavaistaan tutustumassa johonkin uuteen livemusapaikkaan muutaman stoutin verran.

terveisia herbie hancockin konsertista! ja uusi koti.

aivan. jazz-legenda kavi taalla viime viikolla ja pakkohan sille keikalla oli paasta. ja viela melko edullisesti, koska liput olivat 40€ kipale. soivana materiaalina oli uudempaa tuotantoa ja viimeinen biisi oli "watermelon man" ja encorena "cantaloupe island".. jokaiselle jotakin ;) bandi koostui aikas nuorista, mutta sitakin ansioituneista muusikoista ja vanha Herbiekin oli oikein vetreassa kunnossa. myos huuliharpisti oli sekstettiin eksynyt, mika oli iloinen yllatys. kokoonpano oli siis: rummut, basso, piano, kitara, foni ja huuliharppu. saliaani oli ihan kohdallaan ja parani kylla keikan loppua kohden huomattavasti alun aika "kuivan" saundin jalkeen. ensimmaisissa biiseissa ei rumpuja ollut pa:n laitettu jostain syysta ja aanikuva jai vahan huonoksi, mutta parannusta tuli myohemmin. sellainen keikka-arvostelu talla kertaa..
muutenkinhan täällä on edullista ja ilmaista live-musaa mielinmäärin, josta keikkajärjestäjät voisivat suomessa ottaa mallia. luonnollisesti myös kalliimpia keikkoja löytyy, mutta pääsääntöisesti hivenen halvempaa taalla on keikoilla käydä.

usko ei ihan lopullisesti vielä mennyt myoskaan paikallisten suhtautumista terveydelle haitallisiin asumisolosuhteisiin. :) eli toisin sanoen saimme uuden asunnon, joka on aivan huikaiseva verrattuna edelliseen (tietty..). neljäs kerros ja upea maisema yli kaupungin kattojen! asunnossa on vielä hivenen uuden maalin tuoksu ja paistinpannua ei löytynyt, mutta eipä haittaa kunhan homettakaan ei ilmesty meidän tässä asumisen aikana. ikkunat eivät hirveän tiivit ole, joten ainakaan ilmanvaihdossa ei ole onkelmaa.. kyllä olisi irlantilaisella rakennusinssillä ihmettelemistä siinä miten talot ovat suomessa rakennettu. ;) ja on täällä myös televisio. which is nice.

mitäs tänne muuta. harppuja olen yrittänyt katsella ja tullut siihen tulokseen, että vietävän kalliita ovat. lähtöhinta tuntuu olevan reilusti 1000€:n tuolla puolen. olin saanut harhaluulon edullisista harpuista, koska törmäsin yhteen eräässä liikkeessä, mutta joka paljastui lähemmän tarkastelun tuloksena ilmeisen soittokelvottomaksi. enemmän siis näyteikkunakappale.. joudun ehkä tyytymään hivenen edukkaampaan malliin. kotiin sellainen olisi jok tapauksessa mukava saada.

esseitä en ole vielä alkanut kirjoittamaan, mutta ajatustasolla töitä teen jatkuvasti. ;) miles davis-esseen aiheeksi taitaa muodostua muutama milesin soolo "kind of blue" albumilla, joita olen blokkaillut ja muistiin laittanut. kirkonkello-kurssille tehtävään esseeseen aiheet saimme vasta viime viikolla, joten syy ei ole ollut yksin minun..

viime viikonloppuna teimme myos hivenen matkailua ja kavaisimme rannikolla katsastamassa irlannin suosituinta nahtavyytta eli Moherin kallioita. ja hienot ja korkeat olivat. onneksi myos saa oli puolellamme, joskin hivenen tunkkainen bussi-ilma ja mutkaiset tiet saivat pienen paansaryn aikaiseksi. seuranemme oli myos Paman entinen kamppis Susanna, joka oli meita lontoosta tullut tervehtamaan. kuvia saatan laittaa seuraavalla kerralla..

tóg go bog é!

halloween on irlantilainen juhla!

ja juuri tulleen tiedon mukaan halloween onkin lähtöjään irlannista, jonka ameriikkalaiset (tietenkin) ovat muuttaneet nykypäiväiseen (=kaupalliseen) muotoonsa... niinpä niin..

muutamia kuvaloisia sekalaisesti..

festivaaleja, vieraita, hometta ja retkia

festivaaleja tuntuu todellakin olevan joka viikonlopulle ja kaikkien paasponsorina tuntuu olevan joku panimo.. e.g. corona cork film festival, beamish folk festival, guinness jazz festival.. suomesta tulee mieleen vain karjala-turnaus latkassa.. voisikohan pori jazz -karkelot muuttaa "karhu jazz festeiksi", vaikka panimotoiminta sielta lakkasikin?
tana viikonloppuna on irlannin ja erityisesti iirin kulttuuritaiteen festit, jonka sponsori ryppaaseen ei panimoita kuulu. piristavaa sekin. luvassa siis iloista tanssia ja laulua, jota menna ihmettelemaan. ;)

viime vlopun jazzit olivat mukavasti sijoitettu hotelliin(!), jonka useilla eri lavoilla esiintyvia artisteja pystyi kultturelli festivaalikansa kuivin jaloin ja guinness-tuoppi kadessa katsastamaan. tanne on oikeasti tullut jo kylma, joten sisatilat ovat aina tervetulleita. kuinkahan moni suomalainen hotelli ottaisi viikonlopuksi siipiensa suojiin - ja kokolattiamatoilleen - vastaavanlaisen tapahtuman? kavimma kuulemassa muutamaa orkesteria, joista mieleen jai "Zrazy" (http://www.zrazy.com/), joka loi hienon tunnelman kevyella loungehtavalla ja keltihtavalla jazzillaan (ja hieno saundisella trumpetti/englannin torvi solistillaan), seka "Esengo" (http://www.myspace.com/esengo) afrikkalaisia tunnelmia mukailluilla polyrytmeillaan. tunnelmaan virityttyamme kavimme myos levymessuilla, joista mukaan sattui (taas) muutama levy mm. "kind of blue":n lp-versio..

erittain mukavia vieraitakin kavi taas (aamupalapoydassa soimme riisipiirakoita, kiitokset suuret tuulille ja arille :)) ja heidan kanssaan teimme paivaretken pieneen satamakaupunkiin nimeltaan Kinsale. halpa bussimatka kesti 45min ja pienia, kapeita teita ajellessa se teki hieman huonon olon. tai sitten syyna oli edellisillan pubittelu.. mista naista tietaa.. ;) pienen kavelyn paatteeksi paasimme tutustumaan kylan linnoitus-nahtavyyteen, jonne meidat opasti koira(!). koira lahti vain seuramaan yhden talon pihasta ja jatti seuramme vasta saavuttuamme turvallisesti linnoituksen porteilla, jonne ei muuten koirilla ollut asiaa. helppo tapa ulkoiluttaa lemmikkinsa turisteilla :) busseista voi viela mainita, etta ne ovat huomattavasti junaa halvempia (eika junalla kaikkialle paasekaan). suosittelen siis lampimasti. vieraiden lahdettya keskiviikkoaamulla jatkamaan matkaansa, paluu arkeen oli edessa, koska..

..niin lampimasti en suosittele paikallisia taloja, joissa suurimmassa osassa taitaa olla hometta. niin myos meidankin asumuksessa. ei kai se mikaan ihme olekaan noilla huoneiston ilman kosteusprosenteilla ja olemattomalla tuuletuksella. kavimme asuntotoimistossa kyselemassa ratkaisua ja he lupasivat jarjestaa asian mm. mainittiin jotain spreijaamisesta, josta emme oikein ilahtuneet. maan tapana taitaa olla maalata home piiloon.. no, tanaan pitaisi "donaldin" kayda kamppa tarkastamassa ja toivottavasti uusi asunto olisi tulossa. nain lyhyeksi ajaksi toista vuokrakamppaa on tuskaisen hankala loytaa, joten toivomme asunnon loytyvan samaisen rakennuksen ylemmista kerroksista. keep your fingers crossed..

tanaan on muuten halloween, joka suomessakin on alkanut katukuvassa ja kauppojen hyllyilla nakya. aika amerikkalaiselta se nayttaa taallakin: kraasaa, naamiaisasusteita ja paljon erilaisia karkkeja ja herkkuja. voi maata, voi tapoja.

kommentit..

..pitaisi nyt onnistua olematta rekisteroity vieras..jos jotain kommentoitavaa loytyy..

unohtuipa..

nuo kiitokset viela liisalle (ja liisan aiteelle) salmiakeista.

puola vs. saksa

ihmiset jostain syysta luulevat, etta olisin puolalainen tai saksalainen.. ehka vaalealla tukalla ja sinisilla silmilla on jotain tekemista asian kanssa ja taalla tuntuu myos olevan huomattavan paljon kyseisten kansallisuuksien edustajia. yhtaan suomalaista ei (onneksi) ole vastaan tullut.

vieraitakin on kaynyt. yhden yon kavi ystavamme Lisbe vierailemassa irlannin kierroksellaan ja toi muassaan kovin mukavia kuulumisia kotopuolesta. kotoisalla laitoksella ei aivan hirvittavasti tuntunut kurssitarjontaa olevan.. jospa kevatkaudella asiat olisivat paremmalla tolalla. kovasti oli orkestereita perustettu ja pitaa yrittaa sitten johonkin mukaan paasta (jos huolivat), kun palaillaan. kovin paljoa ei nahtavyyksia pystytty esittelemaan, koska itsellakin ovat hivenen hakusessa, mutta kaupungin yleisilmeesta nyt ainakin selvan sai ja hyvaa ruokaa, vaikka vaikeuksia meinasi ruokapaikan loytaminen tuottaakin: satuimme nimittain kadulle, jossa oli kiinalainen, 2 intialaista ja kallis italialainen ravintola (jonka suljimme laskuista) ja kaikki olivat jostain syysta kiinni. mitaan ilmoitusta ei siestan pidosta tai vastaavasta loytynyt.. perin kummallista. loysimme kuitenkin saman kadun toisesta paasta aukinaisenkin ravintelin. vaara siis ohi. jos nahtavyydet jaivatkin vahiin, niin kavimme kuitenkin oikein viehattavassa (joka on valittu vuoden perinnemusapubiksikin(!?) v.2003) pubissa kuulemassa -tietenkin - perinnemusa pitoista jamittelua, joka ottaa paikkansa joka maanantai-ilta. varmasti viela toistekin eksymme niille sijoille. ainakin seuraavien vieraidemme kanssa, jotka saapuvatkin sopivasti ensi sunnuntaina.. ;) voisi joku kerta ehka ottaa oman rummunkin mukaan, kunhan vaan muutamalla tunnilla viela kayn.. kop kop.

harpputunnin kanssa meni viela pienoiseksi saatamiseksi, kun luokka oli tuplabuukattu ja tulin yli ajetuksi huilucombon toimesta. pienta informaatiokatkosta havaittavissa opettajien suunnalta.. ;) no, yritan viela illemmalla luokkaan uudelleen. varaan kuitenkin huomenissa uuden ajan ja kyselen opelta minkalaiseen harppuun kannattaisi rahani sijoittaa. joka tapauksessa harppu olisi tarkoitus hankkia, joten sama kai se olisi tehda ensi tilassa. paasisimpahan noista "hivenen" turhauttavista harjoitteluaikaonkelmistakin..

kelttirummun paukutusta ja elokuvapainotteista keskustelua

ahkerasti olen viime paivina bodhrània takonut ja ehka hivenen edistystakin on tapahtunut, toisin kuin harpussa, jossa harjoitusmahdollisuudet ovat huomattavasti huonommat: aina tuntuu olevan harppuluokka varattu/lukossa, kun sinne yritan pyrkia. sain jarjestetyksi kuitenkin ihan oman harppureeniajan, jolloin paasen reenaamaan ainakin kokonaiseksi tunniksi(!) ilman hairioita. ei ehka ihan piisaa viela tuo 1h/vko reenia, etta metsan elaimet soittoa tulisivat ihastuksissaan kuulemaan, mutta alkuun ainakin paasee.

leffafestarit vetavat viimeista paivaa ja muutaman esityksen verran paasin niista nauttimaan. elokuvat olivat (ehka luonnollisestikin) festien paavieraan peter greenawayn "nightwatching", joka perustuu rembrandtin kuuluisampaan (ja ehka maailman neljanneksi kuuluisimpaan) "the night watch" nimiseen maalaukseen (elokuvat voivat siis olla erittain yleissivistaviakin). elokuva oli tietenkin, hivenen naiivistikin laitettuna, tosi hyva. juoni, jonka "petteri" oli maalauksen takaa luonut oli hivenen hollywoodahtava salaliitto-murha-juonittelu-mysteeri-akselilla, mutta erittain hienosti ja lumoavasti tuotu esille. pienta vertaamista da vinci koodin ei voine valttaa..;)
maalausta voi ihastella ainakin tuolta: http://en.wikipedia.org/wiki/Image:The_Nightwatch_by_Rembrandt.jpg
elokuva sai myos miettimaan, kuten greenaway pienessa alustuksessaan mainitsi, elokuvan syntya ja millaista elama on ollut viela ennen liikkuvan kuvan tuloa. ihmiset ovat joutuneet ja sita kautta oppineet tulkitsemaan erilaisia kuvallisia vihjeita (esim. symboleita) tauluista ja ehkapa saaneet sita kautta enemman kuin harjaantumaton nykyajan katselija. aivan samaa on myos loydettavissa musiikin puolelta erilaisista savelkuluista, jotka voivat merkita erilaisia mm. tunnetiloja ja aikeita. yleinen esimerkki tasta lienee dimisoinnun ja kuoleman yhteys..

kavimme myos kuulemassa greeanawayn luentoa, jonka han piti elokuvaa seuranneena paivana UCC:n tiloissa. paaosin luento keskittyi hanen tekemiinsa tietokoneavusteisiin installaatioihin, joissa kuuluisia maalauksia (tahan mennessa taitaa olla valmiina tuo em. "the night watch" ja "the last supper") on valo-varjo -manipuloitu siten, etta maalauksessa nayttaa tapahtuvan vuorokaudenaikavaihteluita ja muita vastaavia ilmioita. ja tietenkin myos jonkinlaista aanitaidetta on esitykseen yhdistetty.
ehka hivenen epaselvasti tuo installaation selvitys on sanamuotoon laitettu, mutta jokainen voi kayda amsterdamin rijksmuseumissa asian tarkastamassa. ja myos tuolta saa lisainfoa ja jatkomahdollisuuksia: http://www.petergreenaway.info/content/blogcategory/27/53/.
mielenkiintoinen asia mika luennolta jai mieleen oli greenawayn ajatus siita, etta elamamme vahvasti tekstivetoisessa maailmassa, ja visuaalisen puolen jaadessa pahasti jalkoihin. jo pienesta pitaen lukemisella ja kirjoittamisella on suuri painoarvo elamassa, ja noiden taitojen yllapitamiseen ja kehittamiseen kaytetaan myos vanhetessa paljon huomiota. visuaalisesta puolesta riittaa, etta tunnistamme mahdollisesti paavarit ja niiden tuomat selkeat merkitykset (e.g. punainen = vaara, huomio ; vihrea = luonto, rauha etc). greenaway mainitsi myos, etta hanen mielestaan elokuvat ovat 60% aanta ja loput koostuu muista osioista. mika sai ainakin aanesta kiinnostuneen allekirjoittaneen (omahyvaisestikin) ihmettelemaan, miksi petteri vaahtoaa tekstin ylivallasta kuvasta, kun aanella kuitenkin on suurin osa elokuvasta.. naps. se siita ja eetteenpain.

toinen leffa, jonka kavimme katsastamassa oli unkarilaisen Gigor Attilan "Investigator", joka toi mustan huumorin ja eleettomyyden uudelle, todella hauskalle ja mukaansa tempaavalle tasolle. en taida sanoa elokuvasta sen enempaa kuin, etta kannattaa katsoa, kun eteen sattuu leffavuokraamon hyllyssa tulemaan.

irlantilaisten suosikki puheenaihe on luonnollisesti saa, joten on siis pakko mainita muutamalla sanalla taman hetkista ja vallalla olevaa ilmanalaa (joka ei yllata): kylmaa, sumuista sadetta ja todella kovaa, puuskittaista tuulta. saa harkitsemaan vakavasti goretex-kenkia ja takkia, mutta taidan viela sitkeasti jatkaa nykyisella varustuksella. ilmasto on myos asunnossamme talla hetkella hyvinkin samankaltainen. pyykkien kuivatus on erittain hankalata ja aikaa vieva operaatio.

viikon alku

taalla taas. viikko alkanut luennolla Miles Davisin elamaan ja vaikutukseen jazz- ja musiikkimaailmassa tutustuen. ihan hyva alku. sain myos pikkuisen jazzkarpasen pureman ja pitaa ilmeisesti muutama soolo blokata (so what:in trumpettisoolon otin jo viikonloppuna ja nyt tyon alla coltranen saxofoni osuus). luureissa ei tosin soi talla hetkella jazz vaan Airbourne, joka tulee australiasta ja kuulostaa mainiosti AC/DC:lta. perusrokilla ja pentatonisella asteikolla on aina paikkansa. levy menee ehdottomasti ostolistalle, ja nappaankin kantoon heti, kunhan vaan tulee kaupassa (tai cdon:issa) vastaan..

viime viikolla kavimme myos salsa-tunnilla(!) kokemassa hieman lattaritunnelmaa. tunti oli paikallisen intercultural-festivaalin jarjestama ja ilmainen. siita innostuimme sen verran, etta paatimme menna viela toistekin kokeilemaan salsan pyorteita.

taalla alkoi myos eilen viikon kestavat leffafestarit (eihan naissa kaikissa festareissa pysy edes mukana..), joten ilmeisesti luvassa on elokuvien katselua. ainakin joku mykkafilmi, jossa on livemusiikkia, pitaa paasta katsomaan. Pama aktiivisena ja leffojen ystavana riensi tietenkin toihin festeille eli luvassa on hieman helpotusta, muuten hivenen hintaviin, lippujen hintoihin.. ;)
sitten hieman triviaa: Paavieraana festeilla on Peter Greenway, jonka kasialaa on "The Cook the Thief His Wife & Her Lover", jonka joku varmasti tuntee, koska minakin sen tiedan. ;) viime vuoden avajaisgaalassa oli ensi esityksessa Coenin veljesten aikas pelottava (ja hieno) "No county for old men" ja tana vuonna vuorossa oli myos veljesten leffa "Burn after reading", joka varmasti kannattaa katsastaa, kun vastaan tulee. se siita triviasta.

nyt pitaisi lahta rientamaan iirin tunnille. ulkona onneksi on vaihteeksi aurinkoista. slàn.

conas atà tù? tàim go diail, go raibh maith agat.

otsikko englanniksi: how are you? i'm great, thank you.

kuten arvata jo saattaa: iirin kielen kurssille mahduin ja intensiivinen 9vkon tehokurssi lahtikin rivakasti kayntiin. hivenen hammentavaa on ollut tuo vieraan kielen opiskelu englanniksi.. lahinna paanvaivaa on tuottanut aantamyksellinen muistiinpanopuoli, kun ei oikein tieda pitaisiko kirjoittaa lausuntaa suomeksi vaiko englanniksi (ja muutenkaan en ole koskaan aiemmin aantamys muistiinpanoja tehnyt..). muistiinpanot luennoilla tuntuvat jouhevammin menevan englanniksi.. taidan kuitenkin yrittaa tehda aantamysohjeet kotoisasti suomeksi. paljon asiaa tuntuu kuitenkin tulevan sisaistettavaksi. nakeepahan sitten suullisessa kokeessa, mita jaikaan mieleen.. ;) kuitenkin uuden kielen opettelu on lystia. :)

eilessa paivana vierailimme "kellokurssin" kanssa laheisessa (junalla 25min) satamakaupungissa nimelta Cobh (lausutaan kouv eli "bh" kaantyy vee-aanteeksi. voi tata oppimisen riemua! :)) tutustuimme siella irlannin ainoaan kelloista tehtyyn soittimeen eli carilloniin. 49:n kelloa, joista suurin painaa tuhansia tonneja ja pienin mahtuisi taskuun. sainpa kokeilla kellojen soittamistakin ja pienen etydin mainiolla prima vista-taidollani kilkuttelin eetteriin (aikas julkinen harjoittelukoppi, kun paasee heti tuhansille soittamaan :)).

muut soittotunnit jaivat valitettavasti valiin talta viikolta, kun olisivat olleet juuri tuon Cobhin reissun aikana. ensi viikolla paasee sitten taas rummuttelun ja harputtelun saloihin kasiksi.

viime sunnuntaina kuulimme ja koimme kaupungilla kaveleksiessamme (oli muuten todella hieno ja aurinkoinen paiva, vaihteeksi) perinteista irkkumusaa ja -tanssia, kun yksi paakadun patka oli valjastettu kansanmusiikkifestivaalin nayttamoksi. bandi soitti lauteilla ja ihmiset paasivat kokeilemaan perinteista rivitanssi hypahtelya. katsoimme tovin toisiamme ja paatimme jattaa valiin, koska sen verran kaoottiselta se naytti. ;) myohemmin esiintyi myos perinnemusakkia lattarivaikuttein esittava orkestesi, "Salsa Celtica" (http://www.myspace.com/salsaceltica), jolta homma mainiosti luonasi. varsinkin solistin guiron soitto haikaisi. ja kuultiinpa patka "thunderstruckia" irlantilaisella sakkipillilla tiluteltuna(!). kiitamme meininkia!
edellisena iltana olimme vierailleet myos lahikuppilassa, jossa oli saman festivaalin tiimoilta blues-ilta. hivenen "huojuvasta" blues-tulkinnasta, jota saestettiin kitaralla ja dobrolla, jai hiukan epamukava kuulokuva..

ostin toissa viikolla myos ensimmaisen soittimen, joka kaikessa tylsyydessaan on sahkokitara, koska halusin paasta vahan blokkailemaan juttuja ja olihan myos vahan ikava tuota soittelua.. luultavasti vien ennen lahtoa rampyttimen takaisin siihen kanikonttoriin mista loysinkin, koska mikaan loytosoitin se ei ole, mutta ajaa asiansa mainiosti.

eipahan tassa talla haavaa enempia. hyvaa aleksis kiven ja suomen kirjallisuuden paivaa!

normi paiva

taalla taas. hivenen aikaa vierahtanyt, kun ei ole tuntunut olevan sanottavaa..

pikku hiljaa on alkanut arki muodostua. koulu alkoi ja sain haluamani kurssit, jotka sisaltavat mm. Miles Davisin vaikutusta jazz-maailmaan, kelttirummun ja -harpun soittoa, jazz harmoniaa ja "kirkonkellojen" tuntemusta. Luennoitsija ei valttamatta arvostaisi tuota "kirkonkellot" nimitysta, mutta parempaakaan kaannosta en tahan hataan keksinyt. Soitin on nimeltaan "carillon", jonka googlettamalla saa jo enemman infoa. Iirin kielen opinnot varmistuvat huomenissa ja toivon mahtuvani mukaan kurssille hivenen myohaisesta ilmoittautumisesta huolimatta.

Pubeissa on jonkin verran kayty lahinna katsastamassa tunnelmaa (=olut valikoimaa) ja kynttiloiden maaraa ja hyvin on tuntunut loytyvan. Pintti maksaa yleensa 3,70:sta ylospain, joihin rokkitunnit tekevat mukavan poikkeuksen. Vastapaata kotia loytyi myos hieno myymala, josta loytyy melkein kaikki maailman oluet(!), ja vielapa kohtalaisen edullisesti.
Keikkoja muutamia on tullut nahdyksi, joista erityisesti eilinen bluegrass/country tykitys, neli-viisi-aanisine lauluharmonioineen sai hymyn huulille. Tuli ihan katusoittomeininki mieleen, kun laulubreikit kajahtivat "oikeissa" kohdissa.. :) Allekirjoittanut hankki levyn allekirjoituksilla. Orkesterin oli nimeltaan "Southern Tenant Folk Union" ja sen loytaa netista, luultavasti, osoitteesta: http://profile.myspace.com/index.cfm?fuseaction=user.viewprofile&friendID=67385520

Eilen myos katkesi muutaman viikon kestanyt lammin ja sadeton kausi.. tuli mieleen varoittelut taman maailman kolkan ilmastosta. Kova, puuskittainen tuuli ja sumumainen sateen tihku ovat suorastaan ylivoimainen torjuttava pelkalla sateenvarjolla. Sateenvarjojen raatoja taalta loytyykin kaduilta, kun ihmiset ovat huomanneet luonnon vahvemmakseen. Taitaa kohta olla myos Dublinista hankitun vitosen sontikan vaihtoaika..

Nyt pitaisi viela lahtea hoitamaan (toivottavasti viimeista) vaihtoon liittyvaa asiaa, johon liittyy kurssien rekisteroittamista ja lappusen faksaamista kotopuoleen. Sinne siis ja nakemisiin.

Huokaus.. ja helpotus!

Asunnonetsinta on vihdoin ohitse (skandinaavisia aakkosia yha etsitaan..)!
Voimillehan tuo otti, mutta tulipahan todistetuksi skeptisille yliopiston majoitustoimiston edustajille, etta pariskuntakin voi loytaa lyhytaikaisen asunnon ilman suosituksia.. ;) taytyy vain osua oikean henkilon pakeille (ja oikeaan aikaan), niin johan alkaa tapahtua. voi siis huokaista ja alkaa asettumaan oikeasti kodiksi tahan kaupunkiin.

Koulu alkaisi huomenissa, tai ainakin orientaatiot alkavat, ja kurssit sitten vasta ensi viikon alussa. Musiikin laitos sijaitsee vanhassa luostarissa(!), joten ainakin pitaisi olla riittava jalkikaiunta-aika.. On kylla mainiota paasta aloittelemaan ja asettumaan jonkinlaiseen paivarutiiniin, jonka oletan luentojen luovan. Sittenhan se seleviaapi..

uusi kotikaupunnini nimeltään Corcaigh

matkanteon pitäisi olla nyt vähäksi aikaa ohitse. vihreän saaren pääkaupungin sateesta siirryimme vaivattomasti junalla uuden kotikaupunkimme sateeseen. miksi muuten suomessa ei ole junissa nimikoituja paikkoja? säästyisi turhalta istumapaikan hakemiselta, kun näkisi suoraan mitkä paikat ovat varattuja ja minne voisi istahtaa. selkävoitto irlannin vr:lle.

hostellikin löytyi ilman turhaa askelmittarin kartuttamista ja sijaitsee oikein miellyttävän tuntuisella alueella pubeineen, teattereineen ja (useine) musiikkikauppoineen. ja pieni iltakävely paljasti vielä lisää musaliikkeitä..

seuraavana onkin sitten vuorossa oman asumuksen etsiminen ja löytyminen.