kelttirummun paukutusta ja elokuvapainotteista keskustelua

ahkerasti olen viime paivina bodhrània takonut ja ehka hivenen edistystakin on tapahtunut, toisin kuin harpussa, jossa harjoitusmahdollisuudet ovat huomattavasti huonommat: aina tuntuu olevan harppuluokka varattu/lukossa, kun sinne yritan pyrkia. sain jarjestetyksi kuitenkin ihan oman harppureeniajan, jolloin paasen reenaamaan ainakin kokonaiseksi tunniksi(!) ilman hairioita. ei ehka ihan piisaa viela tuo 1h/vko reenia, etta metsan elaimet soittoa tulisivat ihastuksissaan kuulemaan, mutta alkuun ainakin paasee.

leffafestarit vetavat viimeista paivaa ja muutaman esityksen verran paasin niista nauttimaan. elokuvat olivat (ehka luonnollisestikin) festien paavieraan peter greenawayn "nightwatching", joka perustuu rembrandtin kuuluisampaan (ja ehka maailman neljanneksi kuuluisimpaan) "the night watch" nimiseen maalaukseen (elokuvat voivat siis olla erittain yleissivistaviakin). elokuva oli tietenkin, hivenen naiivistikin laitettuna, tosi hyva. juoni, jonka "petteri" oli maalauksen takaa luonut oli hivenen hollywoodahtava salaliitto-murha-juonittelu-mysteeri-akselilla, mutta erittain hienosti ja lumoavasti tuotu esille. pienta vertaamista da vinci koodin ei voine valttaa..;)
maalausta voi ihastella ainakin tuolta: http://en.wikipedia.org/wiki/Image:The_Nightwatch_by_Rembrandt.jpg
elokuva sai myos miettimaan, kuten greenaway pienessa alustuksessaan mainitsi, elokuvan syntya ja millaista elama on ollut viela ennen liikkuvan kuvan tuloa. ihmiset ovat joutuneet ja sita kautta oppineet tulkitsemaan erilaisia kuvallisia vihjeita (esim. symboleita) tauluista ja ehkapa saaneet sita kautta enemman kuin harjaantumaton nykyajan katselija. aivan samaa on myos loydettavissa musiikin puolelta erilaisista savelkuluista, jotka voivat merkita erilaisia mm. tunnetiloja ja aikeita. yleinen esimerkki tasta lienee dimisoinnun ja kuoleman yhteys..

kavimme myos kuulemassa greeanawayn luentoa, jonka han piti elokuvaa seuranneena paivana UCC:n tiloissa. paaosin luento keskittyi hanen tekemiinsa tietokoneavusteisiin installaatioihin, joissa kuuluisia maalauksia (tahan mennessa taitaa olla valmiina tuo em. "the night watch" ja "the last supper") on valo-varjo -manipuloitu siten, etta maalauksessa nayttaa tapahtuvan vuorokaudenaikavaihteluita ja muita vastaavia ilmioita. ja tietenkin myos jonkinlaista aanitaidetta on esitykseen yhdistetty.
ehka hivenen epaselvasti tuo installaation selvitys on sanamuotoon laitettu, mutta jokainen voi kayda amsterdamin rijksmuseumissa asian tarkastamassa. ja myos tuolta saa lisainfoa ja jatkomahdollisuuksia: http://www.petergreenaway.info/content/blogcategory/27/53/.
mielenkiintoinen asia mika luennolta jai mieleen oli greenawayn ajatus siita, etta elamamme vahvasti tekstivetoisessa maailmassa, ja visuaalisen puolen jaadessa pahasti jalkoihin. jo pienesta pitaen lukemisella ja kirjoittamisella on suuri painoarvo elamassa, ja noiden taitojen yllapitamiseen ja kehittamiseen kaytetaan myos vanhetessa paljon huomiota. visuaalisesta puolesta riittaa, etta tunnistamme mahdollisesti paavarit ja niiden tuomat selkeat merkitykset (e.g. punainen = vaara, huomio ; vihrea = luonto, rauha etc). greenaway mainitsi myos, etta hanen mielestaan elokuvat ovat 60% aanta ja loput koostuu muista osioista. mika sai ainakin aanesta kiinnostuneen allekirjoittaneen (omahyvaisestikin) ihmettelemaan, miksi petteri vaahtoaa tekstin ylivallasta kuvasta, kun aanella kuitenkin on suurin osa elokuvasta.. naps. se siita ja eetteenpain.

toinen leffa, jonka kavimme katsastamassa oli unkarilaisen Gigor Attilan "Investigator", joka toi mustan huumorin ja eleettomyyden uudelle, todella hauskalle ja mukaansa tempaavalle tasolle. en taida sanoa elokuvasta sen enempaa kuin, etta kannattaa katsoa, kun eteen sattuu leffavuokraamon hyllyssa tulemaan.

irlantilaisten suosikki puheenaihe on luonnollisesti saa, joten on siis pakko mainita muutamalla sanalla taman hetkista ja vallalla olevaa ilmanalaa (joka ei yllata): kylmaa, sumuista sadetta ja todella kovaa, puuskittaista tuulta. saa harkitsemaan vakavasti goretex-kenkia ja takkia, mutta taidan viela sitkeasti jatkaa nykyisella varustuksella. ilmasto on myos asunnossamme talla hetkella hyvinkin samankaltainen. pyykkien kuivatus on erittain hankalata ja aikaa vieva operaatio.